Mua pelottaa et tää henkilö on alkanu arvaa jotain, mut emmä silti voi syödä. Julkinen syöminen on kauheeta, jos se suostuisi edes menemään mihinkään picnickii tai subiin, että saisin syödä salaattia, voisin suostua. 200kcal kuitenkin ja jos en söisi muuta, päivähän olisi onnistunut, eikö vain? Tietenkin ehtona nurkkapöytä, ja mielellään ei ruuhka-aikaan.
Mutta hampurilaiset ei käy, ei nyt, ei ikinä. En kuitenkaan halua rajottaa mun kavereitten ruokailua, omien ongelmien takia. Ei niitten tarvi tästä kärsiä, mähän se viallinen läski kuitenkin loppupelissä oon, ei ne.
Tää kesävaatevaihe on myös vähän ongelmallinen. Vaatteet itsessään on niin kovin kauniita ja on ihana hypistellä ohuita ja kevyitä kankaita. Ihmiset liitelevät niissä ohi kuin pienet keijut. Pienet ihmiset on niin kauniita. Tiedättekö kun ajatusmaailma on tälläinen, kun tämä nyt on, tietyistä sanoista tulee synonyymejä
laiha = kaunis = suosittu = menestyvä = onnellinen
lihava = ruma = yksinäinen = syrjäytynyt = onneton
Mutta tämäkään ei koske kaikkia, kyllä minun mielestäni on olemassa myös pulleita ja kauniita ihmisiä. . Minä en kuitenkaan voi olla lihava ja onnellinen, eivät ne molemmat asiat mahdu mun vartaloon tai päähän.
Yritän tulla viikonloppuna jakamaan miten mulla menee huomenna + suuri hetki, käyn vaa`alla! Odotan ehkä jotain 48 kiloa, koska ainakin nyt vähän turvottaa, niin tuskin ainakaan alle. Saattaa olla enemmänkin, kunhan ei kuitenkaan ala vitosella, sitten en kyllä pysty lähtemään yhtään minnekkään.
| polvillaan, siksi ei loput jalasta näy XD |
Tässä vielä tilanne nyt, en nää oikeastaan muutosta, farkut on vähän löystynyt ja mun xxs kokoiset ihanuudet ei enää purista. Voihan se olla että ne oli normaalia isompi koko.