Mä oon välillä miettiny tätä ilmiötä, jota kutsutaan pro anaksi. Kyse on siitä että anoreksiaa pidetään elämäntapana, eikä sairautena ja pyritään olemaan "hyvä anorektikko". En ymmärrä miksi kukaan täysin terve ihminen haluaisi itselleen syömishäiriön, mutta eihän ihminen silloin ole terve jos ihannoi hengenvaarallista laihuutta ja pyrkii saavuttamaan sen.
Tavallaan jokainen anorektikko, joka ei halua parantua on vähän pro ana. Olen aina hokenut itselleni, että sitten kun painan sen ja sen verran, olen tarpeeksi hyvä. En kuitenkaan ole vielä koskaan ollut itselleni tarpeeksi hyvä. Nytkin uskon että kun painan 38kg, sitten olen hyvä, eikä tarvitse enää laihduttaa. Enää en kuitenkaan lupaa itselleni mitään.
Kun joskus ensimmäistä kertaa ala-asteen viimeisinä vuosina aloin miettiä, että "hei pitäisköhän mun laihduttaa", oli se vielä aika rentoa. Korvalin oikeaa ruokaa herkuilla, enkä osannut vielä edes laskea kaloreita. Uskoin vakaasti, että esim. maitoa saa vetää niin paljon kun huvittaa, koska juomat eivät tuntuneet niin pahoilta kun ruoka. Nyt on melkein päinvastoin. En edes jaksanut seurata painoa ja välillä unohdin että piti laihduttaa.
En kuitenkaan koskaan lähtenyt laihduttamaan halusta olla anorektikko. Oikeastaan välillä söin vain todistaakseni itselleni, että kaikki on hyvin ja tää on ihan terveellistä laihduttamista. Olen vasta nyt alkanut sisäistää, että joku ongelman jyvänen mulla saattaa olla. Jättäydyn tahallaan pois kavereitten tapaamisista ja kaikista muutenkin sosiaalisista tilanteista, joissa voi mahdollisesti olla ruokaa tai ainakin pitää olla suunnitelma sen välttämiseksi. Päivän mittaa en oikeastaan ajattele kun kaloreita, ruokaa ja läskejäni. Ei mulla ole kamalasti puheenaiheita kavereitten kanssa, kun ei mua kiinnosta juuri muu kun laihdutus.
En kuitenkaan tavoittele syömishäiriötä, haluaisin olla vain laiha. Ajattelen myös, että kun olen tarpeeksi laiha voin taas olla sosiaalinen ja onnellinen. Nyt kaikki tuntuu vain olevan laihdutukseen tiellä.
En oikeastaan tahtoisi edes olla syömishäiriöinen, enkä tiedä olenko. Saattaahan se olla, että olen vain luonteeltani vähän outo? Ihannoin laihuutta suunnattomasti, mutten kuitenkaan ihannoi syömismörköä.
Ehkäpä ongelmat hellittävät vähän muutaman kilon päästä...
26.6.2013
19.6.2013
Pillerit!
Noniin ja tänään olin siis Amelian kanssa kaupungilla. Miten voikin olla niin helppoa, kun ei tarvitse selittää toiselle miksei syö! Oli aivan ihanaa tutkia varmaan melkein pari tuntia (empä tajunnut kelloa katsoa, mutta aika lensi) pilttien, puurojen, karkkien, leipien, juustojen, keksien jne jne kaloreita! Nyt olen taas entistä fiksumpi (taino tietyllä osa-alueella vain...)
Ihan ensiksi voin kertoa näistä pitkään jauhamistani pillereistä!
Ideahan tableteilla on, että niitä otetaan aina ennen ruokaa 1-3 hiilarimäärän mukaan ja niiden pitäisi estää (ainakin osan) hiilarien imeytymisen. Pakkaus lupaa melkeimpä varman tuloksen ja kuun taivaalta. Epäilyttää, mutta olen ihan innoissaan.
Pakkauksessa luki, että alle18vuotiaiden pitäisi neuvotella lääkärin kanssa ennen aloittamista (ei onneksi paljon kuitenkaan puutu ikää) ja ne ovat kielletty henkilöiltä joiden bmi on alle 18,5. Hupsista kahta kohtaa tuli rikottua, mutta jos pillerit eivät auta, tuskin se noista seikoista johtuu. Jos päätät testata, tutustu ensin tuotteeseen, siltä varalta ettei se sovikkaan sinulle.
Kerron toki miten tuntuu tehoavan kun pääsen kokeilemaan.
Ja vielä muuten yksi asia mitä pitää suositella, muksun kukkakaalisosetta, yhdessä purksisa on 22,5kcal! (Tarkitsin vielä muksun sivuilta äskön, että kyllä vain: 18kcal/100g). En ole maistanut, mutta aijon kyllä. Jotenkin kuitenkin muistelen meidän katsoneen purkista, että kaloreita on 36, ja niin sanoo kalorilaskuri, hmm... Jokatapauksessa pienin määrä, mitä olen noissa tähän asti nähnyt ja luulisi tuollaisen lämmitettävän soseen olevan vielä täyttävääkin.
Näitten ruokien mitä voisin syödä, lisäksi löytyi sitten tietenkin kaikki kamaluudet:
Mutta oli tosi kiva päivä. Mut pakko myöntää mun epäonnistuminen tänne. Piti paastota, mutta söin:
-200g mansikoita 80kcal
Ihan ensiksi voin kertoa näistä pitkään jauhamistani pillereistä!
Ideahan tableteilla on, että niitä otetaan aina ennen ruokaa 1-3 hiilarimäärän mukaan ja niiden pitäisi estää (ainakin osan) hiilarien imeytymisen. Pakkaus lupaa melkeimpä varman tuloksen ja kuun taivaalta. Epäilyttää, mutta olen ihan innoissaan.
Paketissa on 60 tablettia ja se maksaa 22,40€. Maksettiin Amelian kanssa puokkiin ja jaettiin pillerit.
Kerron toki miten tuntuu tehoavan kun pääsen kokeilemaan.
Ja vielä muuten yksi asia mitä pitää suositella, muksun kukkakaalisosetta, yhdessä purksisa on 22,5kcal! (Tarkitsin vielä muksun sivuilta äskön, että kyllä vain: 18kcal/100g). En ole maistanut, mutta aijon kyllä. Jotenkin kuitenkin muistelen meidän katsoneen purkista, että kaloreita on 36, ja niin sanoo kalorilaskuri, hmm... Jokatapauksessa pienin määrä, mitä olen noissa tähän asti nähnyt ja luulisi tuollaisen lämmitettävän soseen olevan vielä täyttävääkin.
 |
Näitten ruokien mitä voisin syödä, lisäksi löytyi sitten tietenkin kaikki kamaluudet:
 |
| Kilo lihapullia. Oikeasti, KILO? |
 |
| Epämääräisiä pussiruokia, jotka sisältävät kai pastaa. |
 |
| Daimpullia, en ole ikinä tälläisiä kyllä ennen nähnyt! |
 |
| Angry birds donitseja, osaan kuvitella kuinka rasvaisilta ja kumisilta nämä maistuisivat, yök... |
 |
| Monen kammotuskaappi, Ben&Jerry`s... |
 |
| Luin juuri Pandan facebook-sivuilta uudesta karkkipussista (sininen pussi). Se sisältää kaikkia eri jälkiruoka makuja suklaana. Muistaakseni esim. juustokakkusuklaata. |
 |
| Ja viimeisenä tämä kamaluus, lähes koko komeudessaan! |
Mutta oli tosi kiva päivä. Mut pakko myöntää mun epäonnistuminen tänne. Piti paastota, mutta söin:
-200g mansikoita 80kcal
-askin läkerol salveja 25kcal
-0,5l sprite zeroo 6kcal
=111kcal
Olen huono ihminen... Kalorit sinänsä hyvin, mutta 0 olisi ollut niin paljon parempi.
Sovitin kahtia 25/32 kokoisia farkkuja (vastaa kai xxs-xs) ja voi että näytin niin paksulta! Ne meni kiinni, eikä sinänsä puristanut, mutta korosti oikein extra paljon jokaista ylimääräistä kiloa. Jos olisin ainakin 7kg kevyempi, voisi näyttää ihan hyvältä? Ostin toiset thinspofarkuiksi, ne näyttää varmaan ihanalta sitten kun on vähän löysät, eikä tollaset makkarankuoret. Sovituskopit ovat ihan kamalia, en halua enää mennä niihin. Oli aivan kamalaa nähdä itsensä joka kulmasta ja niin läheltä. Lamaannuin nähdessäni jalkani, en ole ajatellut että ne ovat NOIN ISOT! Ja sovituskoppien pitäisi vielä hoikentaa...
Kaupunkikävelyn jälkeen kävin vielä lenkillä ja nyt sitten peiton alla datailemassa, että semmoinen päivä tänään (:
P.s. Kaikki vaa-at näyttää ihan eri lukemia! Painan nyt siis 44-46, ja tää kahen kilon haarukka on ihan liian suuri tietämättömyys... Mistä tiedän mikä on oikeassa?
=111kcal
Olen huono ihminen... Kalorit sinänsä hyvin, mutta 0 olisi ollut niin paljon parempi.
Sovitin kahtia 25/32 kokoisia farkkuja (vastaa kai xxs-xs) ja voi että näytin niin paksulta! Ne meni kiinni, eikä sinänsä puristanut, mutta korosti oikein extra paljon jokaista ylimääräistä kiloa. Jos olisin ainakin 7kg kevyempi, voisi näyttää ihan hyvältä? Ostin toiset thinspofarkuiksi, ne näyttää varmaan ihanalta sitten kun on vähän löysät, eikä tollaset makkarankuoret. Sovituskopit ovat ihan kamalia, en halua enää mennä niihin. Oli aivan kamalaa nähdä itsensä joka kulmasta ja niin läheltä. Lamaannuin nähdessäni jalkani, en ole ajatellut että ne ovat NOIN ISOT! Ja sovituskoppien pitäisi vielä hoikentaa...
Kaupunkikävelyn jälkeen kävin vielä lenkillä ja nyt sitten peiton alla datailemassa, että semmoinen päivä tänään (:
P.s. Kaikki vaa-at näyttää ihan eri lukemia! Painan nyt siis 44-46, ja tää kahen kilon haarukka on ihan liian suuri tietämättömyys... Mistä tiedän mikä on oikeassa?
17.6.2013
Juokse läski, juokse!
Huomenna käyn ostamassa niitä laihdutuspillereitä! Lisäks pitäis muistaa patterit vaakaan.
Tajusin jälleen kerran, että pitäisi alkaa liikkua enemmän, aina vaan makaan väsyneenä kotona ja nukun. Ei se käy, pitää nousta ylös ja lähtee juoksemaan, ees hölkkään tai kävelemään, mitä vaan kunhan se kuluttaa kaloreita!
Nyt mun uus sääntö on myös hyppiä 1000 x-hyppyä päivässä, sama se monessa osassa, mut tuhat pitää tulla täyteen ennen nukkumaan menoo.
Mun kesätyöpaikassa oli sellai jännä vaakatuoli. Kun siihen istu, se näytti painon. Vaatteet päällä, kengät jalassa ja vettä lasin juoneena, se näytti 44.1kg. Veikkaan et aika alakanttiin meni, kun oma vaaka näyttää 2kg enemmän just herättyä.
Välillä mä mietin, mitä mä tavoittelen laihuudella. Onnellisuutta tietenkin ja rakkautta, mut miten mä sillon joskus onnistuin yhdistää ne laihuuteen? Kyl mä haluan tuntea mun jokaisen luun ja nähdä (muka) vaarallisen pieniä lukuja vaa-alla. Musta olis vaan hienoo painaa vaikka 25kg, ei mitenkään kammottavaa. En kuitenkaan oikeasti usko, että olisin kaunis silloin muitten mielestä. Kuitenkin ajattelen usein peilin edessä olevani ruma, koska olen läski. Ajatukset on liian sekavia, kun haluasi olla rakastettu, mutta silti eristäytyy muista, haluaisi olla kaunis, mutta suree enemmän paria kiloa, kuin lähteviä hiuksia. Mutta on mulle ihan oikein, että jään yksin, kun oon tälläi laiskalöllerö.
Huomenna tuun sit pilleripostaa (:!
Tajusin jälleen kerran, että pitäisi alkaa liikkua enemmän, aina vaan makaan väsyneenä kotona ja nukun. Ei se käy, pitää nousta ylös ja lähtee juoksemaan, ees hölkkään tai kävelemään, mitä vaan kunhan se kuluttaa kaloreita!
Nyt mun uus sääntö on myös hyppiä 1000 x-hyppyä päivässä, sama se monessa osassa, mut tuhat pitää tulla täyteen ennen nukkumaan menoo.
Mun kesätyöpaikassa oli sellai jännä vaakatuoli. Kun siihen istu, se näytti painon. Vaatteet päällä, kengät jalassa ja vettä lasin juoneena, se näytti 44.1kg. Veikkaan et aika alakanttiin meni, kun oma vaaka näyttää 2kg enemmän just herättyä.
Välillä mä mietin, mitä mä tavoittelen laihuudella. Onnellisuutta tietenkin ja rakkautta, mut miten mä sillon joskus onnistuin yhdistää ne laihuuteen? Kyl mä haluan tuntea mun jokaisen luun ja nähdä (muka) vaarallisen pieniä lukuja vaa-alla. Musta olis vaan hienoo painaa vaikka 25kg, ei mitenkään kammottavaa. En kuitenkaan oikeasti usko, että olisin kaunis silloin muitten mielestä. Kuitenkin ajattelen usein peilin edessä olevani ruma, koska olen läski. Ajatukset on liian sekavia, kun haluasi olla rakastettu, mutta silti eristäytyy muista, haluaisi olla kaunis, mutta suree enemmän paria kiloa, kuin lähteviä hiuksia. Mutta on mulle ihan oikein, että jään yksin, kun oon tälläi laiskalöllerö.
Huomenna tuun sit pilleripostaa (:!
11.6.2013
Ihmepillerit ja hokkuspokkkuskonstit
Alan käyttää tästä mun kaverista (josta siis olen kertonut aikasemminkin, mutta kertauksen vuoksi hän jonka kanssa juttelin ja joka sattumalta asuikin samalla paikkakunnalla) nimeä Amelia. Mietin vähän aikaa uskallanko käyttää oikeaa nimeä, mutta kun en käytä itsestänikään, parempi näin.
Eli olin Amelian kanssa eilen ja toissapäivänä (ylieilen!), ajateltiin että testattaisiin yhtiä laihdutuspillereitä ja juomaa, joitten pitäisi vähentää hiilarien imeytymistä. En ainakaan itse henkilökohtaisesti oikeastaan edes odota isompia muutoksia, mutta onhan sitä aina kiva kokeilla. Oikotietä onneen ei ole, mutta tuskin laihdutusta edistävät pillerit lihottavatkaan. Kerron kuvan kanssa sitten lisää, kun kyseiset tabut on kaapissa.
Mittailin tänään vaihteeks vähän reiden ja käden ympärystä niin voin verrata myöhemmin, nyt olen vielä vähän paksukainen, mutta kyllä musta viel tulee laiha!
Kuulin äidin taas juoruamassa puhelimessa kuinka en syö, miksi sen pitää levittää koko maailmalle? Ymmärtäisin vielä jollekkin yhdelle kaverille avautumisen, mutta kampaajalle, työkavereille, pikkusiskon kaverin vanhemmille jne, miksi? Oon monta kertaa pyytäny ettei mun asioita leviteltäis tollee, mut nauraa vaa ja sanoo et saa puhuu mitä huvittaa.
Eli olin Amelian kanssa eilen ja toissapäivänä (ylieilen!), ajateltiin että testattaisiin yhtiä laihdutuspillereitä ja juomaa, joitten pitäisi vähentää hiilarien imeytymistä. En ainakaan itse henkilökohtaisesti oikeastaan edes odota isompia muutoksia, mutta onhan sitä aina kiva kokeilla. Oikotietä onneen ei ole, mutta tuskin laihdutusta edistävät pillerit lihottavatkaan. Kerron kuvan kanssa sitten lisää, kun kyseiset tabut on kaapissa.
Mittailin tänään vaihteeks vähän reiden ja käden ympärystä niin voin verrata myöhemmin, nyt olen vielä vähän paksukainen, mutta kyllä musta viel tulee laiha!
Reisi (paksuimmaskohtaa) oli 42,5cm:
 |
| supervainoharhasena piti sutata kynsilakatki, ku ne oli vähän turhan persoonalliset... D: |
Sit käsi paksuimmast kohtaa (siit habasta, tai mun tapaukses alleista), oli 19,5cm:
Reidest pitäis saada semmoset vähintää 7,5cm pois, mut kädestä riittäis ihan 3-5cm, tietenki molemmist sais lähtee enemmä, mut uskoisin täl hetkel et sit vois alkaa olla iha hyvii mittoi jo, vai olisko? No mä mietin asiaa uuestaa ku saavuttaisin ees tän hetkiset tavotteet eka.
Kuulin äidin taas juoruamassa puhelimessa kuinka en syö, miksi sen pitää levittää koko maailmalle? Ymmärtäisin vielä jollekkin yhdelle kaverille avautumisen, mutta kampaajalle, työkavereille, pikkusiskon kaverin vanhemmille jne, miksi? Oon monta kertaa pyytäny ettei mun asioita leviteltäis tollee, mut nauraa vaa ja sanoo et saa puhuu mitä huvittaa.
7.6.2013
Kaikki paha johtuu siitä, etten ole laiha
On ollu pari päivää lämmintä ja aurinkoista ja sitten sadetta ja ukkosta. Toivottavasti tää kesä pysyy sellasena ihanan helteisenä, sit jaksaa taas talvella palella senkin eestä !
Nyt on kuitenki sellai tilanne et mul on pienimuotoinen ongelma. Oon nähny täs välil yht poikaa, joka kai jollai tasol tykkää musta, tai sit kuvittelen liikoi. Jotenki tuntuu vaa omituiselta kun toinen on kokoajan halailemas, silittämäs, kutittamas ja muuten vaa hiplaamas ja kehuu jotenki kokoaja. Oon varmaa ollu kauheen tyly ku oon pelästyny niin paljon. Miten kukaan poika voi olla mulle toillai ku oon näin läski, lauta ja ruma? Käveltiin eilen kaupungilla eikä se katellu ketää muut tyttöö vaik ohi käveli kaikkia täydellisiä hoikka jalkoja, miksi? Ei mulla oo sellasii jalkoi ja ihanaa laihaa masua.
En mä voi seurustellakkaan alkaa, koska säännöllinen tapailu johtais väistämättä ruokaan liittyviin tilanteisiin, en pystyis olee tän kehon kaa kenenkää toisen kanssa... Joten oon ollu tahtomattani vähän tympee, koska mua pelottaa. Mua pelottaa ettei kukaan voi koskaan välittää musta. Tahtoisin kyl joskus elää onnellisena mun tulevan miehen kanssa, emmä tahdo jäädä yksin. Nytkin mun yks suurimmista peloista on yksin jääminen. Ahdistaa kasvaminen, enkä taho itsenäistyä, jos se tarkottaa että elän itseinäisesti yksin, ilman läheisiä. Mun tuleva opiskelupaikka on luultavasti kohtalaisen kaukana vanhemmista, ja tuntuu et en haluu hylätä niitä. Ei äitikään koskaan mikään ihanne vanhempi oo ollu, usein oon saanu kuulla kuinka huono ja riittämätön oon tai kuinka teen aina kaiken väärin, olen myös itsekäs, rasittava ja kaiken pahan alku ja juuri, en voi väittää että mikään niistä syytöksistä ois mua kasvattanu oikeaan ja henkisesti terveempään suuntaan, muttei se tarkota etten mä mun vanhempia rakastais. Inhotkoon ja haukkukoon mua vaan, mut emmä silti halua olla yksin.
Yleensä nuoret on tässä iässä just sillä kynnyksel kun aletaan ehkä jo ettiä sitä omaa vuokra-asuntoo, vähintään odotellaan sitä innolla. Mä tiedän minne muutan, milloin suurinpiirtein, mutta kyllä se pelottaa, eikä siihen liity kamalasti positiivisiä ajatuksia. Pelottaa et istun vaan jossain pimeessä asunnossa yksin, eikä kukaan muista ees mun olemassa oloa. Mutta ehkä sitkun mä olen pieni, oon jotenki tärkeempi ja mua rakastetaan?
Nyt on kuitenki sellai tilanne et mul on pienimuotoinen ongelma. Oon nähny täs välil yht poikaa, joka kai jollai tasol tykkää musta, tai sit kuvittelen liikoi. Jotenki tuntuu vaa omituiselta kun toinen on kokoajan halailemas, silittämäs, kutittamas ja muuten vaa hiplaamas ja kehuu jotenki kokoaja. Oon varmaa ollu kauheen tyly ku oon pelästyny niin paljon. Miten kukaan poika voi olla mulle toillai ku oon näin läski, lauta ja ruma? Käveltiin eilen kaupungilla eikä se katellu ketää muut tyttöö vaik ohi käveli kaikkia täydellisiä hoikka jalkoja, miksi? Ei mulla oo sellasii jalkoi ja ihanaa laihaa masua.
En mä voi seurustellakkaan alkaa, koska säännöllinen tapailu johtais väistämättä ruokaan liittyviin tilanteisiin, en pystyis olee tän kehon kaa kenenkää toisen kanssa... Joten oon ollu tahtomattani vähän tympee, koska mua pelottaa. Mua pelottaa ettei kukaan voi koskaan välittää musta. Tahtoisin kyl joskus elää onnellisena mun tulevan miehen kanssa, emmä tahdo jäädä yksin. Nytkin mun yks suurimmista peloista on yksin jääminen. Ahdistaa kasvaminen, enkä taho itsenäistyä, jos se tarkottaa että elän itseinäisesti yksin, ilman läheisiä. Mun tuleva opiskelupaikka on luultavasti kohtalaisen kaukana vanhemmista, ja tuntuu et en haluu hylätä niitä. Ei äitikään koskaan mikään ihanne vanhempi oo ollu, usein oon saanu kuulla kuinka huono ja riittämätön oon tai kuinka teen aina kaiken väärin, olen myös itsekäs, rasittava ja kaiken pahan alku ja juuri, en voi väittää että mikään niistä syytöksistä ois mua kasvattanu oikeaan ja henkisesti terveempään suuntaan, muttei se tarkota etten mä mun vanhempia rakastais. Inhotkoon ja haukkukoon mua vaan, mut emmä silti halua olla yksin.
Yleensä nuoret on tässä iässä just sillä kynnyksel kun aletaan ehkä jo ettiä sitä omaa vuokra-asuntoo, vähintään odotellaan sitä innolla. Mä tiedän minne muutan, milloin suurinpiirtein, mutta kyllä se pelottaa, eikä siihen liity kamalasti positiivisiä ajatuksia. Pelottaa et istun vaan jossain pimeessä asunnossa yksin, eikä kukaan muista ees mun olemassa oloa. Mutta ehkä sitkun mä olen pieni, oon jotenki tärkeempi ja mua rakastetaan?
3.6.2013
Loma fiiliksiä ja jäätelö stalkkailua
Kesä tuli sitten ihan puun takaa ja tänään olikin jo tosi lämmin ja löysin itteni ottamasta aurinkoa terassilta. On vaan jotenki vaikeeta ku jalat leviää heti puol metriä kun ne laittaa maahan, sama juttu ku istuu ! Sain jo pienet rusketusrajatkin. Jos ehin karistaa kiloja nopeeseen tahtii, vois olla kiva mennä rannalle ruskettuneena.
 |
| Huomioikaa et makaan selällään |
Oon koko viime viikon hengaillu tän tytön kaa, josta kerroin viime postaukses. Muiden kitatessa päättäreissä siideriä, kaljaa, viinaa jne, me eleltiin light limulinjalla ja läkeroleilla. Väitettiin kaikille et oltiin just vedetty puol kiloa irtokarkkeja, en tiedä uskoko kukaan. Ihmiset heilu ympärillä ihan sekasin ja jotenki tuli ilonen olo, kun ne kaikki alkoholin kalorit ei ollu mussa/meissä. Syömättömyys olis niin turhaa jos kittais viikonloppuna kaiken juomina takasin. Joku light siiderikin sisältää reilusti yli 100kaloria. Elän sitten kun olen laiha, nyt keskityn vaan tähän tärkeimpään, eli sinne tavoitteeseen pääsemiseen.
Perjantaina muuten maistoin ekaa kertaa elämässäni calipoja (hedelmämakuses purkis 25kcal ja mustas 30kcal), oli aika hyviä, suli vaan hirmu nopeesti ja puolet jäi purkinpohjalle täplikkäänä nesteenä.
Mun vaa`asta on vissii loppumas patterit, se näyttää jo 45 alkavii lukuja, joka ei kyl oo nyt kovin mahollist peilin perusteella, ei todellakaan ole! Käyn ostaa uuet patterit ja tuun sit kertoo mitä se sanoo.
Tähän haluun viel tehä listan kesän uutuusjäätelöistä ja tutuista klassikoista
(koska oon stalkkeri ja rakastan tutkia tuotteitten kaloreita, vaikkei niitä saiskaan suuhun pistää)
Kismet jäätelö:
-220kcal
Maitojäätelö:
~appelssiinimaito -643kcal (koko pakkaus)
~maitokaakao -655,5kcal
~appelssiinimaito -643kcal (koko pakkaus)
~maitokaakao -655,5kcal
Jättis kaktus:
-340kcal
Marabou:
-214kcal
(tämä tieto perustuu kalorilaskuriin,
koska en löytänyt miltään sivulta suoraa)
Fazerina:
-245kcal
-245kcal
Pingviini kaneliomena:
-1062kcal
-1062kcal
Mansikkatuutti:
-180kcal
Kuningatar tuutti:
-154kcal
-154kcal
Geisha:
-240kcal
Classic, Kerrossuklaa:
-350kcal
Hurmaava suklaa pikari:
-230kcal
-230kcal
En tosiaan tiedä mikä idea täl stalkkauksel on, mut se on vaa kiinnostava tietää paljon mikäkin sisältää kaloreita xD...
Muistakaa käyttää aurinkorasvaa ja pitää kiva kesä<3!
30.5.2013
Viimeiset päivät ennen kesää
Kohta alkaa kesäloma, pitkän odotuksen jälkeen! Mulla on tosin kesätöitä heti loman alkuun, mutta ne on aika lyhyet, eikä kestä ku pari viikkoa.
Selitin teille jo aijemmin siitä kun aika käsittämättömän sattuman kautta tutustuin yhteen tyttöön, joka asukin sit parin kilsan päässä musta. Ollaan nähnty muutaman kerran ja ihanaa kuika avoimesti voi puhua jonkun kanssa laihdutuksesta ja elämästä muutenkin, oikeestaan ihan kaikesta! Tuntuu kun oltais tunnettu vaikka kuinka ja kauan. En oo kellekkään muulle kaverille koskaan mitään tästä sanonu (en sit tiiä mitä ne on ite päätelly...), mut silti tuntuu kauheen luonnolliselta puhua siitä tän henkilön kanssa niin avoimesti.
Oltiin eilen kaupassa ostamassa läkeroleja ja tajuttiin et yhessä maussa on paljon enemmän kaloreita kun muissa ja tää sen tietty piti äkkiä mulle kertoa. Mäkin sit panikiissa olin kattomas sit askia, kunnes yhtäkkiä yks meiän kanssa samaa koulua käyvä tyttö ilmesty poikakaverinsa kanssa siihen ja kuuli tän kalorihuudahduksen.
Toissapäivänä (eli ylieilen niinku on mukavampi sanoa) ja eilen taas nolasin itteni jollai tasolla kun oltiin stalkkailemassa kaupassa ruokien kaloreita ja sama tyttö kuuli molempina päivinä mun suusta saman tyylisen kommentin jostai ruoasta "hyi kui rasvasta tää on, hirveesti kaloreita". Onneks se nyt oli kuitenkin aika paljon nuorempi, niin en silleen kunnolla tunne.
Tosi upeeta löytää tällänen ystävä (:!
Huomenna meen taas stalkkailee painoa. Ei mulla oikeestaan oo mitään negatiivista tai syvällisempää kerrottavaa tänään, kai sitä saa välillä olla melkein jopa ilonenkin. Nyt vaan toivon että paino laskee nopeesti, että pääsen joskus nauttimaan kesästä ja lämmöstä!
Selitin teille jo aijemmin siitä kun aika käsittämättömän sattuman kautta tutustuin yhteen tyttöön, joka asukin sit parin kilsan päässä musta. Ollaan nähnty muutaman kerran ja ihanaa kuika avoimesti voi puhua jonkun kanssa laihdutuksesta ja elämästä muutenkin, oikeestaan ihan kaikesta! Tuntuu kun oltais tunnettu vaikka kuinka ja kauan. En oo kellekkään muulle kaverille koskaan mitään tästä sanonu (en sit tiiä mitä ne on ite päätelly...), mut silti tuntuu kauheen luonnolliselta puhua siitä tän henkilön kanssa niin avoimesti.
Oltiin eilen kaupassa ostamassa läkeroleja ja tajuttiin et yhessä maussa on paljon enemmän kaloreita kun muissa ja tää sen tietty piti äkkiä mulle kertoa. Mäkin sit panikiissa olin kattomas sit askia, kunnes yhtäkkiä yks meiän kanssa samaa koulua käyvä tyttö ilmesty poikakaverinsa kanssa siihen ja kuuli tän kalorihuudahduksen.
Toissapäivänä (eli ylieilen niinku on mukavampi sanoa) ja eilen taas nolasin itteni jollai tasolla kun oltiin stalkkailemassa kaupassa ruokien kaloreita ja sama tyttö kuuli molempina päivinä mun suusta saman tyylisen kommentin jostai ruoasta "hyi kui rasvasta tää on, hirveesti kaloreita". Onneks se nyt oli kuitenkin aika paljon nuorempi, niin en silleen kunnolla tunne.
Tosi upeeta löytää tällänen ystävä (:!
Huomenna meen taas stalkkailee painoa. Ei mulla oikeestaan oo mitään negatiivista tai syvällisempää kerrottavaa tänään, kai sitä saa välillä olla melkein jopa ilonenkin. Nyt vaan toivon että paino laskee nopeesti, että pääsen joskus nauttimaan kesästä ja lämmöstä!
 |
| Mun läkerol askista löyty vihree läkeroli, en uskaltanu syödä, mut onks toi jonkun muun makunen väärässä askissa vai ihan mutaatio :D? |
25.5.2013
Shoppailua ja vaakailua
Aamulla heräsin innoissaan siitä et jes nyt saan tietää mun painon. Aluks vaaka näytti 46,9 (ja kokeilin monta kertaa), mutta kolmen vartin päästä heräämisestä se näyttikin 47,3 (ei ollut suusta mennyt alas edes vettä, ja ainoa muutos oli meikki, joka painaa ehkä pari grammaa). Olin jo innoissaan että pääsin 46 kilon puolelle, mutta ei vielä.
No sitten mun päivä ohjelmasta sen verran, että olin tosiaan shoppailemassa kaverin kanssa. Meillä oli oikeestaan kivaa, vaikkei tää henkilö tietenkään voi ymmärtää mun ahdistusta esim. sovituskopeissa, enkä mä sitä vaadikkaan. Jossain vaiheessa kaveri tosiaan halusi mennä ahtamaan isoa kerrosateriaa, ja mun "yh kun kurkku on niin kipee ja turvonnu" uppos kai ihan hyvin. Tää meni sit tilaamaan ja mä painelin lähimpään kauppaan hakee limsaa (koska sielä hampurilaispaikassa ei ollut sprite zeroa tai light jaffaa).
Musta tuntuu et mulla venähti pari minuuttia pitempään, kun oli aivan pakko tutkia kaikkia uutuus jäätelöitä ja karkkeja (miksi? enhän mä niitä kuitenkaan saa syödä...). Se on vaan niin kivaa! Rakastan viettää kaupassa vaikka tunteja tutkien pakkauksia ja niitten ravintosisältöjä.
No sitten mun päivä ohjelmasta sen verran, että olin tosiaan shoppailemassa kaverin kanssa. Meillä oli oikeestaan kivaa, vaikkei tää henkilö tietenkään voi ymmärtää mun ahdistusta esim. sovituskopeissa, enkä mä sitä vaadikkaan. Jossain vaiheessa kaveri tosiaan halusi mennä ahtamaan isoa kerrosateriaa, ja mun "yh kun kurkku on niin kipee ja turvonnu" uppos kai ihan hyvin. Tää meni sit tilaamaan ja mä painelin lähimpään kauppaan hakee limsaa (koska sielä hampurilaispaikassa ei ollut sprite zeroa tai light jaffaa).
Musta tuntuu et mulla venähti pari minuuttia pitempään, kun oli aivan pakko tutkia kaikkia uutuus jäätelöitä ja karkkeja (miksi? enhän mä niitä kuitenkaan saa syödä...). Se on vaan niin kivaa! Rakastan viettää kaupassa vaikka tunteja tutkien pakkauksia ja niitten ravintosisältöjä.
Ja tälläistä sieltä jäätelöpakastimesta pilkisti. Tää ruoan/herkkujen määrä saa mut ihan tolalataan. Miten sitä on niin paljon?
No sain kuitenkin limsani ostettua ja hörpin sitä, samalla kun kaveri söi (olisi aika törkeetä pakottaa toinen olemaan nälässä vaan omien oikkujensa takia. Eihän se nyt sinänsä sen vika pahemmin kuitenkaa oo. Jos pystyy syömään ja olemaan tyytyväinen itseensä, niin eihän siinä silloin varmaan ole ongelmaa).
Seppälästä löysin aika kivat pinkit farkut, niitä ei ollut kolmenelkkuina ja ajattelin ihan omaksi kiusakseni kokeilla kolmekakkosia (ajattelin ettei kuitenkaan mee, niin oisin voinu ostaa tavotefarkuiks). No ne sitten menikin (varmaa normaalii isompi koko). Mun jalat kuitenki näytti niis todella leveiltä (niin joo, näytti varmaa vaa...ne on, siksi ne näyttää), enkä ois voinu käyttää niitä. Mustat kolmenelkut oli vähä liian isot (ei nyt mitenkää jätit, mut tarkotus ois kuitenki viel pienetyy, nii ne ei sit ois ainakaa enää käyny).
Kun meillä oli vielä reilu tunti aikaa kauppojen sulkeutumiseen ja kaks kauppaa mis oli pakko käydä (mut niissä aateltii poiketa sit matkanvarrel ku kävellää pois), kaveri halus mennä syömään jäätelöö ja ehdotti et otan viereisest arnoldsist jonku donitsin. Eihän se mulle oikee käyny, mut sanoin et jos se haluis voitais mennä picnickii (sieltä saa tosiaan niitä salaattei ja se ois sit saanu jotain hyvää jos haluu). Ei se jaksanu kävellä parii sataa metrii, niin emmä sit saanu mitään ruokaa. Mut sehän on hyvä vaan, parempi et kaveri sai jäätelöö, jost oikeesti nauttii, ku minä jotain salaattii.
Ostin kuitenkin läkerol askin ärrältä kun se meni hakee suklaata, koska heikotti vähän koko päivän kävelyn jälkeen.
Ostin kuitenkin läkerol askin ärrältä kun se meni hakee suklaata, koska heikotti vähän koko päivän kävelyn jälkeen.
Siitä huolimatta, että mun kaverisuhteet tuntuu aika pinnallisilta, meil oli oikeesti ihan kivaa ja toivon et mun kaverilki oli, etten ollu ihan kauhee.
Löysin pari kivaa neuletta, paitoja, alusvaatteit, koruja ja muuta mukavaa. Toivotavasti pysyn taas vähän aikaa pikkuse säästävämmäl linjal :D.
Löysin pari kivaa neuletta, paitoja, alusvaatteit, koruja ja muuta mukavaa. Toivotavasti pysyn taas vähän aikaa pikkuse säästävämmäl linjal :D.
Päivän kalorit: jaffaa vajaa 0,5l - 10kcal
läkerol aski -28kcal
= 38kcal
läkerol aski -28kcal
= 38kcal
24.5.2013
Keijuja siellä, keijuja tuolla
Huomenna olis kaverin kanssa shoppailee... Pelottaa jo valmiiks. Se haluu mennä johonkin rasvasee hampurilaispaikkaa ja on hehkutellu sitäkin jo pari päivää. Ajattelin feikata et saan hirveet siitepölyallergiaoireet (onko tuo edes yhdyssana?), ja siks en kyl millään voi nyt syödä. Tietenkin kylmä sprite zero auttaa mua ja sitä voin ottaa ;).
Mua pelottaa et tää henkilö on alkanu arvaa jotain, mut emmä silti voi syödä. Julkinen syöminen on kauheeta, jos se suostuisi edes menemään mihinkään picnickii tai subiin, että saisin syödä salaattia, voisin suostua. 200kcal kuitenkin ja jos en söisi muuta, päivähän olisi onnistunut, eikö vain? Tietenkin ehtona nurkkapöytä, ja mielellään ei ruuhka-aikaan.
Mutta hampurilaiset ei käy, ei nyt, ei ikinä. En kuitenkaan halua rajottaa mun kavereitten ruokailua, omien ongelmien takia. Ei niitten tarvi tästä kärsiä, mähän se viallinen läski kuitenkin loppupelissä oon, ei ne.
Tää kesävaatevaihe on myös vähän ongelmallinen. Vaatteet itsessään on niin kovin kauniita ja on ihana hypistellä ohuita ja kevyitä kankaita. Ihmiset liitelevät niissä ohi kuin pienet keijut. Pienet ihmiset on niin kauniita. Tiedättekö kun ajatusmaailma on tälläinen, kun tämä nyt on, tietyistä sanoista tulee synonyymejä
laiha = kaunis = suosittu = menestyvä = onnellinen
lihava = ruma = yksinäinen = syrjäytynyt = onneton
Mutta tämäkään ei koske kaikkia, kyllä minun mielestäni on olemassa myös pulleita ja kauniita ihmisiä. . Minä en kuitenkaan voi olla lihava ja onnellinen, eivät ne molemmat asiat mahdu mun vartaloon tai päähän.
Yritän tulla viikonloppuna jakamaan miten mulla menee huomenna + suuri hetki, käyn vaa`alla! Odotan ehkä jotain 48 kiloa, koska ainakin nyt vähän turvottaa, niin tuskin ainakaan alle. Saattaa olla enemmänkin, kunhan ei kuitenkaan ala vitosella, sitten en kyllä pysty lähtemään yhtään minnekkään.
Tässä vielä tilanne nyt, en nää oikeastaan muutosta, farkut on vähän löystynyt ja mun xxs kokoiset ihanuudet ei enää purista. Voihan se olla että ne oli normaalia isompi koko.
Mua pelottaa et tää henkilö on alkanu arvaa jotain, mut emmä silti voi syödä. Julkinen syöminen on kauheeta, jos se suostuisi edes menemään mihinkään picnickii tai subiin, että saisin syödä salaattia, voisin suostua. 200kcal kuitenkin ja jos en söisi muuta, päivähän olisi onnistunut, eikö vain? Tietenkin ehtona nurkkapöytä, ja mielellään ei ruuhka-aikaan.
Mutta hampurilaiset ei käy, ei nyt, ei ikinä. En kuitenkaan halua rajottaa mun kavereitten ruokailua, omien ongelmien takia. Ei niitten tarvi tästä kärsiä, mähän se viallinen läski kuitenkin loppupelissä oon, ei ne.
Tää kesävaatevaihe on myös vähän ongelmallinen. Vaatteet itsessään on niin kovin kauniita ja on ihana hypistellä ohuita ja kevyitä kankaita. Ihmiset liitelevät niissä ohi kuin pienet keijut. Pienet ihmiset on niin kauniita. Tiedättekö kun ajatusmaailma on tälläinen, kun tämä nyt on, tietyistä sanoista tulee synonyymejä
laiha = kaunis = suosittu = menestyvä = onnellinen
lihava = ruma = yksinäinen = syrjäytynyt = onneton
Mutta tämäkään ei koske kaikkia, kyllä minun mielestäni on olemassa myös pulleita ja kauniita ihmisiä. . Minä en kuitenkaan voi olla lihava ja onnellinen, eivät ne molemmat asiat mahdu mun vartaloon tai päähän.
Yritän tulla viikonloppuna jakamaan miten mulla menee huomenna + suuri hetki, käyn vaa`alla! Odotan ehkä jotain 48 kiloa, koska ainakin nyt vähän turvottaa, niin tuskin ainakaan alle. Saattaa olla enemmänkin, kunhan ei kuitenkaan ala vitosella, sitten en kyllä pysty lähtemään yhtään minnekkään.
 |
| polvillaan, siksi ei loput jalasta näy XD |
Tässä vielä tilanne nyt, en nää oikeastaan muutosta, farkut on vähän löystynyt ja mun xxs kokoiset ihanuudet ei enää purista. Voihan se olla että ne oli normaalia isompi koko.
20.5.2013
Mursu elämää
Mulle kävi aika jännä juttu täs muutama päivä sitten. Bongasin yheltä keskustelupalstalta tytön, joka kaipaili myös tukea laihdutukseen. Lähetin tytölle sähköpostia ja odottelin. Sama tyttö olikin aivan sattumalta lueskellut blogiani ja lähettänyt minulle viestiä, että haluaisinko alkaa "laihdutuskaveriksi". Juteltiin vähän aikaa KIK:issä ja naurettiin sattumalle. No sitten selvisi että asumme myös samalla paikkakunnalla (joka on siis todella pieni) ja käymme samaa koulua (jossa on vain pari sataa oppilasta ja kaikki tuntevat toisensa!)
Aluks iski pieni muotoinen paniikki, mutta tää henkilö oli oikeesti tosi mukava ja ollaan nyt juteltu jonkun verran (terkkuja sinne, jos luet tätä :D). Ihan tajuton sattuma kuitenkin.
Muuten mulla on mennyt ihan perusrataa, hirveä koeryysis ja siks en oo päässy kirjottelee pariin päivään. Viimenen koe kohta ja sit voi alkaa valmistautuu kesään! Ongelmana tietenkin tää pahemman luokan ihrakerros ympäri kroppaa. Heinäkuus ois mukava viimestään olla rantakunnos. Kovalla vauhdilla siis eteenpäi. Oon päässy aika hyvin iltasyömisest eroon, ja koska en osaa syödä aamullakaan ja päivä menee koulussa, on nyt ollu aika helppoo (:. Pakko kuitenkin myöntää et himoitsen välillä jäätelöä. Ällöttää kaikki kakut ja karkit aikalailla, enkä osais oikeen ajatella syöväni niitä. Jäätelö on kuitenkin jotain aika ihanaa, ja ehkä jos onnistun pääsemään oikein alas kesällä, voisin saada syödä vähän LUVAN KANSSA (lupa syödä? Empä usko, mutta ainahan sitä voi haaveilla).
Näin yksi päivä kaksi melko ylipainoista nuorta äitiä työntelemässä lastenrattaita kahdestaan. Jäin jotenkin katsomaan, että molemmat näyttivät niin onnellisilta... En ole koskaa ajatellut että lihava voisi olla onnellinen, mutta tämä oli varmaan yksi ainoista hetkistä kun oikeasti ajattelin, että he ovat varmaan parhaita kavereita, vähän syöneet suklaata yhdessä raskauden aikana ja olleet... onnellisia? Heillä oli varmaankin hyvät miehet ja kaunis talo (sekä tietenkin ne söpöt vauvat). Ehkä lihavanakin voi olla onnellinen, minä en vain voi. Muut kyllä, jos haluavat.
Vielä yks asia mikä pitää saada jakaa teidän kanssa, ajattelin käydä lauantaina vaa-alla (tervetuloa taas vaakariippuvuus ja jakuvasti sillä ravaaminen...), ei tää tunnu luontevalt jos en oo joka hetki selvillä painosta, ahditaa vaan enemmän, vaikka alunperin tarkotus oli lievittää ahdistusta.
Hyvää kesää ja muistakaa että rantakunnossa ne on mursutkin ;)
Aluks iski pieni muotoinen paniikki, mutta tää henkilö oli oikeesti tosi mukava ja ollaan nyt juteltu jonkun verran (terkkuja sinne, jos luet tätä :D). Ihan tajuton sattuma kuitenkin.
Muuten mulla on mennyt ihan perusrataa, hirveä koeryysis ja siks en oo päässy kirjottelee pariin päivään. Viimenen koe kohta ja sit voi alkaa valmistautuu kesään! Ongelmana tietenkin tää pahemman luokan ihrakerros ympäri kroppaa. Heinäkuus ois mukava viimestään olla rantakunnos. Kovalla vauhdilla siis eteenpäi. Oon päässy aika hyvin iltasyömisest eroon, ja koska en osaa syödä aamullakaan ja päivä menee koulussa, on nyt ollu aika helppoo (:. Pakko kuitenkin myöntää et himoitsen välillä jäätelöä. Ällöttää kaikki kakut ja karkit aikalailla, enkä osais oikeen ajatella syöväni niitä. Jäätelö on kuitenkin jotain aika ihanaa, ja ehkä jos onnistun pääsemään oikein alas kesällä, voisin saada syödä vähän LUVAN KANSSA (lupa syödä? Empä usko, mutta ainahan sitä voi haaveilla).
Näin yksi päivä kaksi melko ylipainoista nuorta äitiä työntelemässä lastenrattaita kahdestaan. Jäin jotenkin katsomaan, että molemmat näyttivät niin onnellisilta... En ole koskaa ajatellut että lihava voisi olla onnellinen, mutta tämä oli varmaan yksi ainoista hetkistä kun oikeasti ajattelin, että he ovat varmaan parhaita kavereita, vähän syöneet suklaata yhdessä raskauden aikana ja olleet... onnellisia? Heillä oli varmaankin hyvät miehet ja kaunis talo (sekä tietenkin ne söpöt vauvat). Ehkä lihavanakin voi olla onnellinen, minä en vain voi. Muut kyllä, jos haluavat.
Vielä yks asia mikä pitää saada jakaa teidän kanssa, ajattelin käydä lauantaina vaa-alla (tervetuloa taas vaakariippuvuus ja jakuvasti sillä ravaaminen...), ei tää tunnu luontevalt jos en oo joka hetki selvillä painosta, ahditaa vaan enemmän, vaikka alunperin tarkotus oli lievittää ahdistusta.
Hyvää kesää ja muistakaa että rantakunnossa ne on mursutkin ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)